Mikä ihmeen hashtag?

Puolitoista vuotta sitten kuuntelin töiden ohella ahkerasti Ylen Puheradiota. Aiheet olivat usein ajankohtaisia ja mielenkiintoisia, mutta yksi ongelma minulla oli jatkuvasti - välillä toimittajat puhuivat täysin käsittämättömiä. Selfie tuli tutuksi väkisinkin Obaman kohutun hautajaisselfien kautta mutta mikä ihme oli se hästäg joka ei millään istunut suomalaisiin lauserakenteisiin? Jossain kohtaa googletin asian ja koin pienoista muutosvastarintaa kun numerosymboliksi mieltämäni risuaita oli mielivaltaisesti valjastettu johonkin täysin muuhun käyttöön. Nyt onneksi itsekin olen alkanut vähitellen päästä kärryille siitä, miten kätevä keksintö hashtag on ja lisää opittavaa olisi koko ajan. 

Miten hashtagit toimivat?

Twitterin Help Centerissä on lyhyt mutta ytimekäs selitys aiheesta: Hashtagien eli #-symbolien avulla voi ”tagata” oman viestinsä niin, että kuka tahansa voi helposti löytää tagiin liittyvän julkaisun. Symbolia käytetään laittamalla merkki suoraan avainsanan eteen ja yhdessä twiitissä voi olla useampi hashtag missä tahansa kohtaa viestiä. Hashtagien avula voi myös seurata, mitkä aiheet ovat ”pinnalla” juuri nyt ja lukea saman aiheen viestejä keskitetysti joko etsimällä hakuruudussa hashtagia tai klikkaamalla viestissä olevaa hashtagia.

Sivuilla mainitaan myös, ettei pidä ”spämmätä” eli tehdä joka sanasta hashtagia – vain aiheeseen relevantit twiitit tulisi merkitä kyseisellä hashtagilla. Suositellaan myös, että jokaisessa twiitissä tulisi olla korkeintaan kaksi hashtagia.

Varsinkin Instagramissa hashtagien käyttö on yleensä paljon runsaampaa ja siellä hashtageja voikin laittaa jopa 30 samaan kuvatekstiin, kun taas Twitterissä jo pelkkä 140 merkin rajoitus ehkäisee näin suuren määrän tunnisteita. InstagramTips –blogissa kehotus on, että tägejä kannattaa lalittaa paljon – mitä yksityiskohtaisempia, sitä parempi. Blogissa otetaan esimerkiksi kuva Volkswagenin pakettiautosta ja siitä, että vaikka pelkkä #van voi tuoda kuvalle pari tykkäystä, sama hashtag voi olla niin monessa muussakin kuvassa, että se hukkuu joukkoon. Sen sijaan Volkswagen-fanit voivat intoutua kovastikin kuvasta, kunhan sille laittaa tunnisteeksi #vwvan tai #vw. Kuvalle relevantteja hashtageja kannattaakin etsiä muista vastaavista kuvapostauksista, jotta löytää oikean yleisön.

Hashtagit ovat perinteisesti olleet Twitterin (joskin alkujaan IRC:n) ja sittemmin mm. Instagramin juttu, mutta yllätyin kun huomasin että ne toimivat myös Facebookissa. Joskin Fb:n ohje- ja tukikeskuksessa on huomautus, ettei avainsanatoiminto ole vielä kaikkien käytettävissä ja ilmeisesti Facebookin hashtageissa onkin ollut jonkin verran ongelmia. Hashtagien näkyvyys on Facebookissa myös rajoittunut sen mukaan, miten julkiseksi kyseinen viesti on määritelty.

Hashtagit markkinoinnissa

Markkinoinnissa on myös alettu käyttää hashtageja, joskin Suomessa mielestäni vielä jokseenkin jähmeästi. Wishpond-blogissa on mainittu kolme eri tapaa käyttää hahstageja mainonnassa: brändi- ja kampanjahashtagaus, trendihashtagaus ja sisältöhashtagaus. 

Brändi- ja kampanja-hashtageilla pyritään samaan kuin logoilla ja sloganeilla – luomaan yritystä yksilöivä tunniste, jolla yritys erottuu kilpailijoista ja jonka ihmiset välittömästi assosioivat oikeaan yritykseen tai tuotteeseen/kampanjaan. Esimerkiksi Nokialle hyvän hashtagin voisi ajatella olevan #connectingpeople, mutta ainakaan nyt kyseisellä twitterhaulla ei löydy pahemmin Nokiaan vaan ennemmin verkostoitumiseen liittyviä viestejä. Sen sijaan #lumia toimii oikein hyvin, sillä hashtag auttamatta liittyy Nokian samannimiseen kännykkään eikä mihinkään muuhun. Kampanjoihin hashtagit kannattaa suunnitella niin, ettei niitä jo ennestään käytetä paljon. Myös mitä lyhyempi, sen parempi.

Pelkillä yleisillä sisältöhashtageilla ei saa suurta näkyvyyttä.

Trendihashtagien käyttö voikin olla sitten hektisempää – pinnalla oleviin hashtageihin pitää reagoida nopeasti ja pitää myös osata arvioida, liittyvätkö ne riittävästi omaan yritykseen tai toimintaan jotta niitä voi käyttää jottei viestiä tulkita spämmäykseksi. Trendejä kannattaa seurata Twitterin ja Google+:n lisäksi mm. Hashtags.orgista, Statigramista ja visuaalisesti informatiiviselta Trendsmap.comilta (tällä hetkellä Suomessa on yllättäen suosittua käyttää #vaalit2015:a).

Sisältöhashtagit puolestaan liittyvät puhtaasti viestien sisältöön ja kertovat esimerkiksi tuotteesta, tapahtumasta tai sijainnista ja niiden avulla pyritään parantamaan mm. SEOa eli hakukonenäkyvyyttä. Yleisiä hashtageja voi etsiä tarkastamalla mitä omat seuraajat, kilpailijat ja yhteistyökumppanit ovat itse käyttäneet. Näitä hashtageja ei kannata yhteen viestiin laittaa liikaa jottei karkota lukijoita tiehensä.

Entä se risuaita?

Suomessa risuaita-merkin virallinen nimi on ristikkomerkki, ja englannissa sitä kutsutaan yleisesti mm. termillä ”number sign”, sillä siellä sitä on käytetty korvaamaan numero-sana lukujen edestä (esimerkiksi number one = #1). Ylen aihetta valaisevassa artikkelissa kerrotaan tästä sekä siitä, miten merkki on päätynyt puhelimiin ja kännyköihin ja miten se on ollut myös tärkeä osa ohjelmointia. Nykyään merkki lienee varmasti käytetyin juuri sosiaalisessa mediassa, mutta kuinka on sen perinteisen käytön laita? Katoaako risuaita suomesta ja tunnetaanko kymmenen vuoden päästä enää häshtäg?