Puolitoista vuotta sitten kuuntelin töiden ohella ahkerasti
Ylen Puheradiota. Aiheet olivat usein ajankohtaisia ja mielenkiintoisia, mutta
yksi ongelma minulla oli jatkuvasti - välillä toimittajat puhuivat täysin
käsittämättömiä. Selfie tuli tutuksi väkisinkin Obaman kohutun hautajaisselfien kautta mutta mikä ihme oli se hästäg
joka ei millään istunut suomalaisiin lauserakenteisiin? Jossain kohtaa
googletin asian ja koin pienoista muutosvastarintaa kun numerosymboliksi
mieltämäni risuaita oli mielivaltaisesti valjastettu johonkin täysin muuhun
käyttöön. Nyt onneksi itsekin olen alkanut vähitellen päästä kärryille siitä, miten kätevä keksintö hashtag on ja lisää opittavaa olisi koko ajan.
Miten hashtagit toimivat?
Twitterin Help Centerissä on lyhyt mutta ytimekäs selitys aiheesta: Hashtagien eli #-symbolien avulla voi
”tagata” oman viestinsä niin, että kuka tahansa voi helposti löytää tagiin
liittyvän julkaisun. Symbolia käytetään laittamalla merkki suoraan avainsanan
eteen ja yhdessä twiitissä voi olla useampi hashtag missä tahansa kohtaa
viestiä. Hashtagien avula voi myös seurata, mitkä aiheet ovat ”pinnalla” juuri
nyt ja lukea saman aiheen viestejä keskitetysti joko etsimällä hakuruudussa hashtagia tai klikkaamalla viestissä olevaa hashtagia.
Sivuilla mainitaan myös, ettei pidä ”spämmätä” eli tehdä
joka sanasta hashtagia – vain aiheeseen relevantit twiitit tulisi merkitä kyseisellä
hashtagilla. Suositellaan myös, että jokaisessa twiitissä tulisi
olla korkeintaan kaksi hashtagia.
Varsinkin Instagramissa hashtagien käyttö on yleensä paljon
runsaampaa ja siellä hashtageja voikin laittaa jopa 30 samaan kuvatekstiin,
kun taas Twitterissä jo pelkkä 140 merkin rajoitus ehkäisee näin suuren määrän tunnisteita. InstagramTips –blogissa kehotus on, että tägejä kannattaa lalittaa paljon – mitä yksityiskohtaisempia,
sitä parempi. Blogissa otetaan esimerkiksi kuva Volkswagenin pakettiautosta ja
siitä, että vaikka pelkkä #van voi tuoda kuvalle pari tykkäystä, sama
hashtag voi olla niin monessa muussakin kuvassa, että se hukkuu joukkoon. Sen
sijaan Volkswagen-fanit voivat intoutua kovastikin kuvasta, kunhan sille
laittaa tunnisteeksi #vwvan tai #vw. Kuvalle relevantteja hashtageja
kannattaakin etsiä muista vastaavista kuvapostauksista, jotta löytää oikean
yleisön.
Hashtagit ovat perinteisesti olleet Twitterin (joskin
alkujaan IRC:n) ja sittemmin mm. Instagramin juttu, mutta yllätyin kun huomasin
että ne toimivat myös Facebookissa. Joskin Fb:n ohje- ja tukikeskuksessa on huomautus, ettei avainsanatoiminto
ole vielä kaikkien käytettävissä ja ilmeisesti Facebookin hashtageissa onkin ollut jonkin verran ongelmia. Hashtagien näkyvyys on Facebookissa myös
rajoittunut sen mukaan, miten julkiseksi kyseinen viesti on määritelty.
Hashtagit markkinoinnissa
Markkinoinnissa on myös alettu käyttää hashtageja, joskin Suomessa mielestäni vielä jokseenkin jähmeästi. Wishpond-blogissa on mainittu kolme eri tapaa
käyttää hahstageja mainonnassa: brändi- ja kampanjahashtagaus, trendihashtagaus ja
sisältöhashtagaus.
Brändi- ja kampanja-hashtageilla pyritään samaan kuin logoilla
ja sloganeilla – luomaan yritystä yksilöivä tunniste, jolla yritys erottuu
kilpailijoista ja jonka ihmiset välittömästi assosioivat oikeaan yritykseen tai
tuotteeseen/kampanjaan. Esimerkiksi Nokialle hyvän hashtagin voisi ajatella olevan
#connectingpeople, mutta ainakaan nyt kyseisellä twitterhaulla ei löydy
pahemmin Nokiaan vaan ennemmin verkostoitumiseen liittyviä viestejä. Sen sijaan
#lumia toimii oikein hyvin, sillä hashtag auttamatta liittyy Nokian
samannimiseen kännykkään eikä mihinkään muuhun. Kampanjoihin hashtagit kannattaa suunnitella niin,
ettei niitä jo ennestään käytetä paljon. Myös mitä lyhyempi, sen parempi.
![]() |
| Pelkillä yleisillä sisältöhashtageilla ei saa suurta näkyvyyttä. |
Trendihashtagien käyttö voikin olla sitten hektisempää –
pinnalla oleviin hashtageihin pitää reagoida nopeasti ja pitää myös osata
arvioida, liittyvätkö ne riittävästi omaan yritykseen tai toimintaan jotta
niitä voi käyttää jottei viestiä tulkita spämmäykseksi. Trendejä kannattaa
seurata Twitterin ja Google+:n lisäksi mm. Hashtags.orgista,
Statigramista ja visuaalisesti informatiiviselta Trendsmap.comilta (tällä hetkellä
Suomessa on yllättäen suosittua käyttää #vaalit2015:a).
Sisältöhashtagit puolestaan liittyvät puhtaasti viestien
sisältöön ja kertovat esimerkiksi tuotteesta, tapahtumasta tai sijainnista ja
niiden avulla pyritään parantamaan mm. SEOa eli hakukonenäkyvyyttä. Yleisiä hashtageja voi etsiä tarkastamalla mitä omat seuraajat,
kilpailijat ja yhteistyökumppanit ovat itse käyttäneet. Näitä hashtageja ei
kannata yhteen viestiin laittaa liikaa jottei karkota lukijoita tiehensä.
Entä se risuaita?
Suomessa risuaita-merkin virallinen nimi on ristikkomerkki,
ja englannissa sitä kutsutaan yleisesti mm. termillä ”number sign”, sillä siellä
sitä on käytetty korvaamaan numero-sana lukujen edestä (esimerkiksi number
one = #1). Ylen aihetta valaisevassa artikkelissa kerrotaan tästä sekä siitä, miten merkki on päätynyt puhelimiin ja kännyköihin
ja miten se on ollut myös tärkeä osa ohjelmointia. Nykyään merkki lienee
varmasti käytetyin juuri sosiaalisessa mediassa, mutta kuinka on sen
perinteisen käytön laita? Katoaako risuaita suomesta ja tunnetaanko kymmenen vuoden
päästä enää häshtäg?

Todella hienoa Maija! Tästä postauksesta on apua kaikille, jotka pohtivat ristikkomerkin syvällistä olemusta. Juuri nyt kannattaa seurata, mitä tapahtuu #vaalit2015.
VastaaPoistaKiitos kommentista ja vinkistä! #vaalit2015 tulikin seurattua ihan yötä myöten.
PoistaHyödyllistä tietoa, kiitos :) Toi spämmäys on kyllä hyvä pointti - siinähän käytännössä pilataan koko hashtagin tarkoitus!
VastaaPoistaKiitos kommentista - mahtavaa jos oon ollu hyödyksi!
PoistaSpämmäystä tulee harrastettua ihan vahingossa kun ei aina kerkeä pohtia mikä on olellisin avainsana. Kaipa siihenkin vähitellen harjaantuu..
Kiitos kommentista - mahtavaa jos oon ollu hyödyksi!
PoistaSpämmäystä tulee harrastettua ihan vahingossa kun ei aina kerkeä pohtia mikä on olellisin avainsana. Kaipa siihenkin vähitellen harjaantuu..